yhteistyossa-on-voimaa

Vauhdikkaan vaihtelevalla matkalla edelleen

Puolisen vuotta sitten kirjoitin, kuinka olin oivaltanut jotakin vaurastumisen lainalaisuuksista ja alkanut pohtia raha-asioita tosissani (kirjoitukseen pääset tästä). Tällä pohtimisen, ihmettelyn ja oivaltamisen tiellä olen tiiviisti edelleen. Tie on tosin mukavasti leventynyt siinä mielessä, että olen saanut asioita toteutettua myös käytännössä. Pieniä ja isojakin juttuja, joista jokainen toivottavasti edistää matkaani mukavasti tai tarjoaa arvokasta oppia sijoitusmaailmasta. Oppirahoja olen toki jo maksanut minäkin, pieniä summia taloudellisesti, mutta erittäin arvokkaita muistutuksia huolellisuuden ja tarkkuuden tärkeydestä. Aiemmin oppimani perusteella olen osannut jopa iloita kompastumisistani, koska on mukava kompastella pienesti nyt ja toivoa, että se auttaa välttämään suuria kompasteluja tulevaisuudessa. Ymmärrän kyllä, että suuretkin kompastelut ovat mahdollisia, mutta niitä sitten taas minimoin hyvällä riskienhallinnalla, joka on olennainen osa sijoitussuunnitelmaani.

Mitä kaikkea puolen vuoden aikana on ehtinyt tapahtua?

Alkujaan ensimmäisenä muokkaamani oman talouden toimet, kuten optimaalinen budjetointi ja sen myötä rahan uudenlainen arvostaminen, ovat ilokseni muuttuneet rutiininomaisiksi toimiksi omassa arjessani. Nautin niistä, mutta ne eivät vaadi sen suurempaa ajattelua tai energiaa toteutuakseen. Sen sijaan olen voinut suunnata energiaani yhä enenevissä määrin sijoitussuunnitelmani toteuttamiseen. Minulle toteuttaminen tarkoittaa pieniä käytännön askeleita mahdollisimman säännöllisesti sekä omien saavutusten ylöskirjaamista. Aiemmin en osannut iloita saati palkita itseäni saavutuksistani, mutta siihenkin luonto järjesti ratkaisun. Nykyään opettelen itseni palkitsemista ja saavutuksistani nauttimista, mikä auttaa mainiosti myös oman tasapainon tavoittelussa ja kiitollisuuden kasvattamisessa.

Uskon, että meille annetaan jatkuvasti haasteita ja mahdollisuuksia sopivasti elämäntilanteeseemme nähden. Vaikka toisinaan tuntuu, että haasteita on paljon eikä tasapainotila toteudu, haluan silti vahvasti uskoa, että silläkin on oma tarkoituksensa. Kenties tilanne on annettu, jotta oppisimme jotakin kunnolla, itsestämme, muista tai asiasta, jota käsittelemme. Kenties meitä valmistellaan johonkin ja koetellaan vahvistuksen vuoksi, jotta kestämme tulevaisuudessa jotakin vielä suurempaa. Tai kenties olemme vain harhailleet polullamme väärään suuntaan tai keskittyneet epäolennaisuuksiin, silloin tarvitsemme tietenkin muistutusta pienestä mietintätuokiosta, tavoitteiden ja unelmien selkeyttämistä ja sitä kautta mahdollisesti uuden suunnan löytämistä asiaan kuin asiaan.

Olen lukenut ja käytännössä myös huomannut, että monesti olisi erittäin hyvä vain selkeyttää tilanne tai ongelma itselleen ja sen jälkeen todeta se kirkkaasti ääneen. Tämä voisi auttaa asiaa eteenpäin.  Näin ilmoille heitetty pyyntö jää elämään ja varsinkin surraamaan omaan alitajuntaan luoden mitä mahtavimpia vastauksia ja vihjeitä eteenpäin. Kun jään aktiivisesti miettimään ja pohtimaan ongelmaani, johon ei ole olemassa nopeaa vastausta, todennäköisesti vain kulutan energiaani aivan turhaan. Olen kokenut todeksi, että asioiden murehtiminen vie voimat, mutta ei edesauta mitään. Toki puhuminen ja asian eri puolien miettiminen yhdessä kaverin kanssa auttaa jäsentelemään ongelmaa, ja voi sitä kautta antaa sille uudet mittasuhteet. Todellisia ratkaisuja tarjoaa kuitenkin aika, yhdessä aktiivisen alitajunnan kanssa. Ne hetket ovat upeita kokemuksia, kun yllättäen ymmärtää ratkaisun johonkin itseään häirinneeseen asiaan tai kirkkaasti oivaltaa, mitä ja miten seuraavaksi. Nuo tilanteet tuntuvat lahjoilta, joita ei välttämättä edes muista aiemmin pyytäneensä, koska aikaa välissä kuluu toisinaan paljonkin.

Kuluneen alkuvuoden 2020 aikana olen päässyt mukaan mahtavaan porukkaan muiden samanhenkisten ja samoista aiheista kiinnostuneiden ihanien ihmisten kanssa. Yhteistyössä todella on voimaa ja energiakin on vahvempaa ja selkeämpää, kun asioita tehdään yhdessä, puhumattakaan ideoinnista, asioiden pallottelusta ja jalostamisesta kohti toimivaa kokonaisuutta tai käytännön toteuttamista. Olemme työskennelleet pareittain ja pienryhmissä sekä viettäneet yhteisiä iltoja videoyhteyksien avulla. Näin keskikesällä vuosi on vasta puolivälissä – mihin me kaikki vielä pääsemmekään, kun tällä lailla yhdessä jatkamme!

Katja Varantola
Artikkelin on kirjoittanut Katja Varantola.