Mitä rahastot ovat?

Tietoisku rahastoista

Mikä on rahasto? Miten rahastoon voi sijoittaa? Minkälaisia rahastoja löytyy? Lähdetään purkamaan mitä, missä ja milloin -kysymykset rahastoihin liittyen.

Mikä on rahasto?

Rahasto kerää sijoittajilta rahaa ja salkunhoitaja sijoittaa rahat eri arvopapereihin. Rahastosijoittajana sinä omistat osuuden rahastosta ja käyt kauppaa rahasto-osuuksilla. Rahasto sijoittaa rahat erilaisiin sijoitusinstrumentteihin arvopaperi- ja korkomarkkinoilla, hyödykkeisiin tai esimerkiksi kiinteistöihin tai metsään.

Rahasto-osuudet voivat olla joko kasvuosuuksia tai tuotto-osuuksia. Kasvuosuudessa tuottoja, esimerkiksi osinkoja, ei makseta ulos, vaan ne sijoitetaan uudestaan rahastoon. Tuotto-osuuksissa tuotto maksetaan rahasto-osuuden omistajalle suoraan käteen. Tuotto-osuuden omistajat maksavat veroa vuosittain saamastaan tuotosta, kun kasvuosuuden omistaja maksaa verot sitten, kun myy rahasto-osuuden ja saa tuoton rahana. Kasvuosuuden omistajat hyötyvät korkoa korolle efektistä.

Miten rahasto- ja osakesijoittaminen eroavat toisistaan? Kumpi sopisi minulle paremmin? Lue täältä aiempi artikkelimme aiheesta, niin tiedät.

Rahastosijoittamalla voit päästä pienellä summalla mukaan sijoitusmarkkinoille. Tyypillisintä on, että rahastosijoittaja ostaa kuukausittain osuuden rahastosta. Silloin sijoitat aina oikeaan aikaan ja saat hajautushyödyn sekä ajallisesti että hinnallisesti. Rahastosijoittaminen sopii kaikille. Salkunhoitaja hoitaa kaupankäynnin puolestasi ja saat sijoitusmarkkinoilta parhaimman hyödyn. Sijoitusrahastoja löytyy eri toimialoilta, eri riskeillä ja eri tuotteisiin kiinnitettynä.

Rahastoissa on aina omat säännöt. Säännöt määrittelevät sen, mihin salkunhoitaja voi sijoittaa rahat.

Rahaston kustannukset koostuvat palkkioista rahastoyhtiölle. Yleensä rahastoyhtiö perii hallinnointipalkkion, koska salkunhoitaja hoitaa sijoitusta. Tyypillisesti maksetaan myös lunastus- ja merkintäpalkkiot.

Miten rahastot toimivat

Millaisia rahastoja löytyy?

Lähdetään liikkeelle korkorahastoista. Korkorahastot sijoittavat korkoinstrumentteihin, kuten joukkolainoihin, jotka ovat kuntien, valtioiden ja yritysten liikkeelle laskemia. Lyhyen koron rahastot ovat rahastoja, jotka sijoittavat papereihin, jotka ovat duraatioltaan (kestoltaan) alle 12 kk ja niitä kutsutaan rahamarkkinarahastoiksi. Korko-rahastot lasketaan matalan riksin rahastoiksi. Niiden tavoite on tuottaa suhteellisen vakaasti ja tuotto-odotukset ovat maltillisia. Rahaston riski koostuu markkinakorkojen mukaan – jos markkinakorot nousevat, rahaston arvo heikkenee. Finanssikriisi on osoittanut, että edes korkosijoitukset eivät ole riskittömiä.

Osakerahastot sijoittavat varansa osakkeisiin. Nämä sijoitukset ovat riskisempiä, kuin korkorahastot, mutta ne myös tuottavat paremmin, kuin korkosijoitukset. Nämä lasketaan yleensä pitkän tähtäimen sijoituksiin. Rahaston sisällä salkunhoitaja on ostanut paljon eri osakkeita salkkuun. Jos jonkun osakkeen arvo putoaa, niin se ei kovin paljon heilauta rahaston arvoa. Osakesijoitukset rahastoissa ovat yleensä rajattu jollekin maantieteelliselle alueelle, toimialalle tai tietyn tyyppisiin yrityksiin (kasvu-/arvo yritykset tai pienet/suuret yritykset). Riski rakentuu sen mukaan, mihin rahasto sijoittaa. Esimerkiksi rahasto, joka sijoittaa lääkemarkkinoille, on herkempi arvon vaihtelulle kuin osakerahasto, joka sijoittaa esimerkiksi Euroopan markkinoille. Edellisessä esimerkissä Euroopan markkinoille sijoittavassa rahastossa on enemmän hajautusta, kuin yhdelle toimialalle sijoittavalla rahastolla.

Löytyy myös yhdistelmiä edellä mainituista rahastoista. Niitä kutsutaan yhdistelmärahastoiksi. Nämä rahastot luonnollisesti sijoittavat sekä osakkeisiin että korkoinstrumentteihin. Riski näissä on korkeampi, kuin pelkällä korkorahastolla, mutta matalampi kuin osakerahastolla.

Löytyy myös muita rahastoja kuten esimerkiksi raaka-ainerahastot, jotka sijoittavat suoraan hyödykkeisiin tai johdannaisiin, jotka ovat liitetty esimerkiksi öljyyn tai kultaan. Vipurahastojen tuotto perustuu arvon vaihteluun. Vipurahastot voivat esimerkiksi sijoittaa eri valuuttoihin ja tuotto on riippuvainen valuutan arvon muutoksesta. Hedgerahastojen tavoite on pyrkiä aina positiiviseen tuottoon riippumatta markkinatilanteesta. Rahastojen rahastojakin löytyy. Tämä rahasto ostaa muiden rahastojen osuuksia.   

Mitä tarkoittaa matala riski

Indeksirahasto on rahasto, joka sijoittaa varansa vertailuindeksin mukaiseen osakekoriin. Indeksirahasto on kustannustehokas ja omistukset läpinäkyviä – useasti indeksirahasto ilmoittaa, mihin kymmeneen suurimpaan yhtiöön ovat sijoittaneet varat.

Näitä edellä mainittuja rahastoja hallinnoi rahastoyhtiöt ja ne ostetaan sekä myydään heidän kauttaan. Yleensä rahasto-osuuksia voi ostaa tai lunastaa kerran päivässä.

Myös metsään on mahdollista sijoittaa rahaston avulla. Lue lisää täältä!

Suosittu tulokas markkinoilla tällä hetkellä on ETF-rahastot, eli indeksiosuusrahastot, jotka ovat sijoitusrahastoja, jotka ovat pörssinoteerattuja. Indeksiosuusrahastoilla käydään kauppaa pörssissä aivan kuten osakkeilla, joten kaupankäynti on helppoa. Rahasto voi, kuten muutkin rahastot, sijoittaa esimerkiksi osakkeisiin, korkomarkkinoille, hyödyke- tai kiinteistömarkkinoille. Pörssinoteerattuun rahastoon sisältyy riskejä, mitä muissa rahastoissa ei ole kuten esimerkiksi sisältöriski – sijoittaako rahasto siihen, mihin nimi viittaa, että se sijoittaisi.

Rahastosijoittaminen on oiva tapa sijoittaa suhteellisen pienellä riskillä ja alhaisella kustannuksella saat oman salkunhoitajan, joka hoitaa sinun sijoituksiasi. Tämän lisäksi rahastosäästäminen on joustavaa sekä rahat saa helposti tilille tarvittaessa.  

Tove Sjöberg
Artikkelin on kirjoittanut Tove Sjöberg.