Rahavalmentaja

Miten rahavalmennus on muuttanut minua?

Suhtautumiseni rahaan on ollut vaihtelevaa. Lapsena minulla ei ollut ollenkaan omaa rahaa, ja muistan onkineeni kolikoita säästöpossusta saadakseni karkkia. Teininä sain viikkorahaa, ja viikkosiivouksesta sain hieman ylimääräistä. Viikkorahat kuluivat heti turhuuksiin, enkä koskaan oppinut säästämään.

Kun olin 14-vuotias, isäni kuoli ja sain puoliorvoneläkettä, josta osa meni säästöön ja osa asumiskustannuksiin ja opiskeluun. Koska pystyin rahoittamaan opiskeluni, ajokorttini ja muut menoni eläkkeelläni, oli rahaan suhtautuminen huoletonta.

Valmistumisen jälkeen pääsin hyväpalkkaiseen työhön, mutta silloinen puolisoni hallitsi raha-asioita, ja tuolloin minun ei tarvinnut miettiä laskujen maksuja ja rahatilannetta. Eron jälkeen jouduin miettimään, mihin ja miten rahaa käytän, mutta silloinkin minulla oli hyvin rahaa käytettävissäni.

Neljäkymmentävuotiaaksi vuotiaaksi asti rahan käyttöni on ollut aika huoletonta. Olen pitänyt huolen siitä, että minulla on aina säästössä rahaa, mutta siitä huolimatta olen käyttänyt luottokorttia, jos jotakin olen halunnut. Säästöihin ole koskenut.


Rahavalmennus antoi ajattelemisen aihetta

Sannan rahavalmennuksen jälkeen olen miettinyt paljon omaa suhtautumistani rahaan. Suhtautumiseni on ollut hyvin kaksijakoinen. Toisinaan raha on ahdistanut ja on tuntunut, että rahaa on liian vähän käytettävissä. Toisaalta tuntui, että rahaa on ihan kivasti, mutta omalla käytöksellä rahaa kuluu liikaa ja harkitsemattomastikin. Jos mieleni teki vaihtaa autoa, niin vaihdoin. Jos mieleni teki vaihtaa moottoripyörää, niin minähän vaihdoin. En miettinyt rahoituskuluja, koska laskin vain sen verran, että minulla oli varaa rahoituksen lyhennykseen.

Rahavalmennuksen jälkeen aloin miettiä, että voisin alkaa tehdä keikkaa eli ottaa vastaan toisen työn. Laitoin työhakemuksia, ja hoitoalan työtä onkin mukavasti tarjolla. Koska työ on hieman erilaista kuin oma päätyöni, on keikkatyö varsin mukavaa vaihtelua. Avasin oman tilin toista palkkaa varten ja päätin, että en käytä toista palkkaa muuta kuin siihen, mihin olen ajatellut säästää.

Tienasin muutamassa kuukaudessa nopeasti rahat etelänmatkaa varten. Tuntui hyvältä katsoa toista palkkatiliä ja ajatella, että olen ylimääräisellä työllä ansainnut nämä rahat ja näitä ei käytetä uusiin kenkiin tai vaatteisiin. Nyt kun matka on tehty, tarkoitukseni tehdä edelleen säännöllisesti keikkaa ja tienata rahaa, jotta saisin rahoituksella ostamani auton maksettua etuajassa.

Muuttunutta rahankäyttöä ja suunnitelmallisuutta


Olen kiinnostunut valmennuksen myötä myös osakkeista ja rahastoista, joihin aion tulevaisuudessa laittaa osan tienaamistani rahoista. Suhtautumiseni rahaan on muuttunut harkitsevaiseksi ja tarkaksi. En osta mitään osamaksulla tai luotolla, vaan jos jotakin haluan, säästän siihen tarvittaessa rahat etukäteen.

Ruokakaupassa katson hinnat tarkkaan, ja samoin toimin autoa tankatessa. Saan iloa tiedosta, kuinka paljon säästän tekemällä oikeita ja harkittuja valintoja. Asenteeni on myös nykyään sellainen, että minullakin on oikeus olla varakas. Rahaa tulee minulle joka ikinen kuukausi eri lähteistä ja tämä on pitänyt paikkansa siitä lähtien, kun aloitin rahavalmennuksen. Olen huomannut, kuinka paljon oma asenne ja asennoituminen vaikuttavat asiaan. Lisäksi olen suunnitellut kouluttautuvani lisää. Koulutuksen jälkeen voisin perustaa toiminimen ja alkaa sivutoimiseksi yrittäjäksi.

Kiitos valmennuksen myös ajatusmallini kaikesta on muuttanut suuntaa. Nyt ajattelen, että voin tehdä ihan mitä haluan. Kunhan vaan tahtoa on tarpeeksi, on toivomani asiat mahdollista saavuttaa!