verosuunnittelu

Miksi jokaisen tulisi suunnitella veronsa?

Verosuunnittelu saatetaan joskus sotkea ilmaisuun ”verojen kierto”. Verojen kierto on laitonta toimintaa, mutta verosuunnittelu on laillista – parhaimmassa tapauksessa verottaja itse jopa auttaa sinua siinä. Tästä pääsemmekin aasinsiltana siihen, että moni pitää verottajaa mörkönä, jolta ei todellakaan kannata kysyä mitään – hehän vain ajavat omaa etuaan. Omaan kokemukseeni nojaten – kysyvä ei tieltä eksy – olen saanut paljonkin apua soittamalla suoraan verotoimistoon ja kysymällä esimerkiksi: ”Meneekö tämä vähennyksiin?”.

Mitä verosuunnittelu on?

Aiemmin pääomatulovero maksettiin aina jälkiveroina, jotka useat tuntevat nimellä ”mätkyt”. Keltainen media ja juorulehdet tykkäävät revitellä julkkisten ”mätkyillä”, koska ne, kenellä ei ole pääomatuloja – ei ole myöskään pääomatuloveroa maksettavanaan eivätkä he täten saata ymmärtää sitä, että nämä ”mätkyt” koostuvat pitkälti pääomatuloverosta – eli tulosta, josta he maksavat kerran vuodessa veron sen sijaan, että maksaisivat sitä kuukausittain.

Nykyään voit myös maksaa pääomatuloveroa myös suoraan ansiotuloistasi kuukausittain – jos haluat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilmoitat kaikki arvioidut tulot (ansio- sekä pääomatulot) sekä vähennykset verokorttia tilatessasi ja täten pääomatuloveroprosentti ikään kuin yhdistetään ansiotuloveroprosenttiisi. Maksat tällöin yhtä veroa pitkin vuotta ja veroilmoituksen tupsahtaessa postilaatikosta sinua pitäisi odottaa melko lailla +/- 0 -tilanne.

Pelkästään jo tämä on verosuunnittelua, kun valitsee kummalla tavalla pääomatuloveronsa hoitaa. Verottaja on antanut kaksi vaihtoehtoa: Maksa veroja pitkin vuotta pikkuhiljaa tai isompana satsina kerralla vuoden päästä ja näistä kahdesta vaihtoehdosta valitset sen itsellesi sopivimman tavan.

Verotus 2019

”En tarvitse kuittia, kun ei se mene verotukseen”

Itse nuorena tyttönä kaupan alalla työskennelleenä olen kuullut kyseisen lauseen miljoona ja sata kertaa. Ymmärsin sen tarkoituksen kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun piti omia vähennyksiä listata veroilmoitukseen hieman vanhempana.

Järkevä sijoittaja tietää, mitä vähennyksiä hän voi veroilmoitukseensa ilmoittaa. Oli vähennyksen suuruus sitten 1€ tai 1 000€, se on kaikki rahaa, joka ei kuulu verottajalle – vaan sille, joka vähennykseen on oikeutettu. Monesti heitä, jotka ilmoittavat vuosittain paljon vähennyksiä saatetaan mollata siitä, että he ”nyhtävät itselleen valtion verorahoja” – vaikka kolikolla on toinenkin puoli: Jos kerran olet oikeutettu vähennyksiin, etkä ilmoita niistä verottajalle – silloinhan verottaja on se, joka ”nyhvää” sinulta sinulle tarkoitettuja rahoja, eikö totta? Verottaja nimittäin kyllä ilmoittaa, jos et ole oikeutettu vähennyksiin, joita olet ilmoittanut – mutta ei verottaja niitä vähennyksiä tule sinulta kotoa hakemaan, vaan sinulla on oikeus (ja mielestäni myös velvollisuus) hakea vähennykset itse.

Sijoittajat saattavat myös loppuvuodesta ”luoda” vähennyksiä, esimerkiksi myymällä tappiollisia sijoituksia, kuten osakkeita, jotka ovat miinuksella. Näin he tekevät yleensä silloin, jos kyseiseltä vuodelta on tulossa vain vähän vähennettävää (esimerkiksi sijoitusasuntoihin ei ole tullut mitään lisäkuluja, osakkeet ovat vain ja ainoastaan tuottaneet rahaa) ja he haluavat pienentää pääomatuloveroaan. Tappiot kun saa vähentää verotuksessa. Tämäkin on täysin sallittua verosuunnittelua – kukaan ei kiellä sinua myymästä tappiollisia sijoituksiasi juuri silloin, kun niin haluat tehdä.

Verosuunnittelu on ikäänkuin budjetointia – koska budjettihan on omien rahojesi suunnitelma – eikö? Lue tästä, miten pelkkä budjetointi on muuttanut erään kirjoittajamme elämän!

Suuri osa verosuunnittelua on ylipäätään varautuminen veroihin

Kotiläksynsä sijoittamisen maailmasta tehnyt sijoittaja tietää varautua omiin veroihinsa. Hän esimerkiksi laskee vuokratuloista maksettavat verot valmiiksi kuukautta kohden ja pitää rahaa sivussa verojen maksua varten – jos on valinnut maksaa verot ”kerran vuodessa”. Ja varautumiseenhan koko verosuunnittelu oikeastaan perustuu! Kun tiedät, minkä verran veroa tulet maksamaan ja varaat rahaa verojen maksuun, ei verottaja pääse sinua yllättämään ”jättimätkyillä” ja taloutesi pysyy balanssissa.

Asuntosijoittajalla saattaa olla strategianaan ostaa vain ja ainoastaan kassavirraltaan positiivisia kohteita, eli tällöin hän huomioi, että vuokratulo kattaa muiden kulujen lisäksi myös verot jo ennen sijoitusasunnon ostoa.

Miten varautua veroihin?

Mitä minä ajattelen palautuksista ja jälkiveroista (”mätkyistä”)?

Törmäsin eräällä netin keskustelupalstalla ajatukseen siitä, että miksi kukaan haluaisi olla velkaa valtiolle – eli toisin sanoen, miksi kukaan jättäisi verot kerran vuodessa maksettaviksi ”mätkyinä”? Omaan suunnitelmaani ja ajatusmalliini taas istuu se päinvastainen ajatus, että miksi antaisin omia rahojani lainaksi valtiolle yli vuoden ajaksi, kun voin käyttää ja sijoittaa ne rahat juuri silloin, kun niitä tarvitsen? Toki, niihin liikaa maksettuihin veroihin saa verottajalta koron (vuonna 2020 korko on 0,50%) – mutta varsinkin he, jotka saavat nelinumeroisia summia palautuksia vain sen takia, että ovat maksaneet ylisuurta veroa ansiotuloistaan tahallisesti, todellisuudessa menettävät rahaa. Jo pelkästään moni rahasto – saati pörssi, tai hyvä sijoitusasunto – tuottaa vuodessa useamman prosentin, kuin mitä verottaja maksaa korkoa palautukselle.

Miksi siis antaisit nelinumeroisen summan verottajalle jemmaan yli vuodeksi – kun voisit itse sijoittaa sen pitkin vuotta ja saada vielä enemmän rahaa? Ja ei – tarkoitukseni ei ole innostaa ottamaan niskoillesi isoa jälkiveroa (enkä anna sijoitusneuvoja), vaan haluan herättää sinut ajattelemaan veroista ehkä toisin, miten ajattelet nyt.

Ja vielä näin loppuun ajatus, joka auttoi minua sijoitustaipaleeni alussa sisäistämään nimenomaan pääomatuloverotuksen himpun paremmin: Muista, että maksat pääomatuloveroa vain plussasta.

Jasmin Kylliäinen
Artikkelin on kirjoittanut Jasmin Kylliäinen.