Kuinka-hillitä-shoppailua

“And now let’s do some serious shopping” – Facebook -päivityksiä vuosien varrelta

Selasin yksi päivä Instagramia ja kuuntelin erään somevaikuttajan stoorin. Hän kertoi, että oli ystävänsä kanssa ottanut ikään kuin haasteen ja selannut Facebook -päivityksiä aina sinne asti, kun olivat sinne rekisteröityneet. Siinä hän vain totesi, että olivat saaneet hyvät naurut, kun olivat kuitenkin selanneet noin 10 vuotta taaksepäin.

Ajattelin, että minä teen saman! Olen rekisteröitynyt Facebookiin vuonna 2008 ja aloitin kelaamaan päivityksiä. Ja niitä todella oli! Myönnän, etten jaksanut selata ihan alkuun, ehdin vuoteen 2012. Kun selasin päivityksiä ja vuosia eteenpäin, huomasin kaksi varsin selvää asiaa, jotka niistä nousi esille. Ensimmäisenä jaksoin päivitellä sitä, että a) odotan lomaa b) odotan viikonloppua c) loman jälkeinen töihin palaaminen ja siitä valittaminen ja d) sekä se kaikista selvin, mikä osui silmään: shoppailu!

Otsikossa tulee esille jo molemmat asiat. En ole kauhean ylpeä näistä minun “lomaloma” – päivityksistä. Mietin ihan sitä, miksi olen niin kovasti aina lomaa, viikonloppua tai muita vapaita odottanut. En ole koskaan pitänyt jatkuvasta 8-16 työajasta ja tein sitä kuitenkin noin 7 vuotta suuhygienistinä. Tämä oli varmaan se suurin vaikutus sille, että odotin kovasti viikonloppuja ja lomapäiviä. Olen aina halunnut olla vapaampi työssäni, ja aamuherätykset eivät ole olleet minun juttuni. Muistan kuitenkin sen, kun siirryin vuonna 2015 isoon terveyskeskukseen töihin, että työ alkoi tuntua mielekkäämmältä. Tämä johtui puhtaasti siitä, että ystävystyin useamman työkaverini kanssa ja töissä oli hauskaa. Työnkuvani myös muuttui hieman, joten sain vaihtelua työpäiviini.

Ikeaan käy tie

Löysin kaksi päivitystä, jotka ovat lähekkäin toisiaan. Toisessa hehkutan sitä, miten pääsen sisustamaan kotia Ikean tavaroilla ja toisessa jaksan kertoa, että nyt mennään sinne Ikeaan. Muistan, kuinka vingutin Ikean Hei! -korttia. Hei! -kortti on Ikean oma luottokortti. Maksat sillä kassalla ja lasku tulee myöhemmin kotiin korkojen kera. Kortin käyttäminen ei minua varsinaisesti häirinnyt, se mahdollisti shoppailun ja olin vain asennoitunut siihen, että maksan myöhemmin. En muista luoton korkoa tuolta ajalta, mutta nyt rahoituksen sivuilla kerrotaan, että korko on 18,58% ja todellinen vuosikorko 27,55%. Laskuun tulee vielä tilinhoitomaksu 1,50€/kk, kun lähettävät laskun asiakkaalle. Tuli siis aikamoisia korkoja makseltua samalla, kun lyhensin huonekalujen laskuja. Ja vähän nolottaa myöntää, mutta en tuolloin edes hirveästi koroista ymmärtänyt, en niitä edes katsonut.

Millainen on tieni shoppailijasta säästäjäksi, lue aikaisempi kirjoitukseni tästä.

Vuosien takaisista päivityksistä huomaan, että shoppailu ja kaiken uuden ostaminen on minusta ollut jotenkin “siistiä”. Muistan, että Ikean lasku ärsytti joka kerta, kun se postilaatikosta sujahti, mutta en tuntenut siitä mitään hirveän kovaa morkkista. Yksinkertaisesti kävin shoppailemassa, vaikka minulla ei olisi ollut varaa. Tuotteiden maksaminen oli sitten sen ajan murhe, kun se lasku tulee. Laskut maksoin aina, eikä luotoista ole muutenkaan koskaan ongelmia tullut. Kovia korkoja olen kuitenkin maksanut näistä shoppailuhetkistä.

Kuinka toimin tänä päivänä?

Ensin täytyy todeta, etten huutele joka ikisestä liikkeestäni enää Facebookiin. Päivitän asioitani siellä todella harvoin. Instagram on muutenkin tänä päivänä se kanava, jossa olen aktiivinen.

Nykyään ostan kyllä vaatteita, huonekaluja, sisustustuotteita, mutta vain ja ainoastaan silloin, kun siihen on tarvetta. Enää en mene halu edellä tai ajatuksella “kun tämä on niin söpö” tai todistele jotenkin itselleni, että todella tarvitsen jonkun tavaran tai vaatteen. Ennen olin rahapersoonaltani tuhlari ja välttelijä, mutta nykyään säästäjä. Budjetoin rahani joka kuukausi ja siirrän rahaa myös huvi – ja hauskanpito tililleni. Nykyään tämän tilin rahoja on todella vaikea käyttää.

Onko-osamaksu-oikotie-onneen

Säästäjä nostaa välillä päätään, mutta koska ideana on saada myös se luksuksen tunne, vähän palkita itseensä siitä työstä, jota vaurastumisen eteen tekee, niin tältä tililtä on hyvä laittaa rahaa kiertoon. Tänään samana päivänä, kun tätä tekstiä kirjoitan, ostin itselleni paidan huvi- ja hauskanpito tililtä. Ei varsinaisesti luksusta, mutta tilin saldo mahdollisti sen. Sekä tarvitsin uuden paidan, vanhat alkaa olla aika loppuun käytettyjä. Tilille jäi vielä rahaa sen verran, että aion käyttää sen kampaajakäyntiin. Tämä on minulle luksusta, koska en käy kampaajalla kuin ehkä kerran vuodessa.

Suurin oppi minulle on ollut se, etten vinguta luottokorttia mielin määrin enkä osta tavaraa hetken mielijohteesta. Omistan kyllä kaksi luottokorttia tälläkin hetkellä, mutta niistä toinen on vain käytössä. Jos käytän luottopuolta, siirrän käytetyn summan välittömästi käyttötililtä. En anna enää korkojen juosta.

Marjut Tossavainen
Artikkelin on kirjoittanut Marjut Tossavainen.